desnettilogoKauppapuistikko 16 A 50

65100 VAASA

 gsm 040 553 2720 / Raatikainen

gsm 040 553 2721 / Ahopelto

 

Ammatillinen yhdistystoiminta

 

klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan

Kasvun ja vaikutusvallan vuodet

aseman vakiinnuttaminen

Syyskuussa 2013 Vaasan kaupungin teknisestä virastosta löytyneet Vaasan Teknillisen Seuran vuosien 1919-1944 pöytäkirjat ovat tarkentaneet nk. maaseutuyhdistysten realismia aikakautena, jolloin valtakunnallisessakin Suomen Teknikkojen Seurassa oli alle tuhat jäsentä, ja alan lehtiartikkeleissa pohdittiin mm. viemäriverkoston rakentamisen taloudellista mielekkyyttä, sähkövalaistuksen ylellisyysleimaa ja laadittiin talkootyönä suomenkielistä tekniikan sanastoa.

Vaasan Teknillisen Seuran alkuvuosikymmenten aikana yhdistys toimi lausunnonantajana monissa kaupunkiamme koskeneissa asioissa; ikään kuin epävirallisena kaupungin teknisenä lautakuntana. VTS mm. yritti ratkaista asuntopulakysymystä ja jopa menestyksekkäästi ”teki propagandaa” teollisuuskoulurakennuksen saamiseksi Vaasaan. Samalla ehdittiin järjestää yritysvierailuita, naamiaisia, illallistanssiaisia ja luentoja mitä erilaisimmista aiheista soiden kuivatuksesta radiotekniikkaan ja keinosilkistä moottoreihin.

Usko teknologiaan ja talouteen oli vahva. Innovaatiot tuotiin esiin niin Teknillisen Aikakauslehden artikkeleissa kuin mainosmaakareitten hengentuotteissa ja valistustakaan ei unohdettu. Mainokset 1910-, 1920- ja 1930-luvuilta ovat mieleenpainuvia. Mainoslauseissa ei arkailtu, kehotukset olivat suorasanaisia ja tuotteeseen uskottiin. Tai ainakin niin asia esitettiin.

Tekniikan kehitys oli nopeaa, mutta silti kovin kehittymätöntä nykymittapuun mukaan. Silloin perustettiin klubeja STS:n pöytäkirjaan muistiinmerkittyine ”paksuine mattoineen, samettiverhoineen ja nahkasohvineen” - tämä verrattuna nykyajan sosiaalisen median ja virtuaaliverkottumisen ilmiöihin.

Tuolloista köyhää kansakuntaa opastettiin monessa asiassa: sähkövalaistus ei suinkaan ollut, eteenkään teollisuuslaitoksissa, kartettavaa ylellisyyttä, kertoi lamppumainos. Vesijohtoputkia tarjottiin läpi lehden vuosikertojen, ”radiaattoreitakin” kehuttiin etenkin Amerikassa käytettävän lämmönlähteenä jo monessa huoneustossa, kuten sana silloin kirjoitettiin.

Kone Oy puolestaan kertoi 1920-luvun alkaessa toimittaneensa jo 160 hissiä. Ensimmäiset sata lueteltiin ilmoituksessa osoitteen tarkkuudella. Yksi oli rakennettu Vaasaankin, Kronan Ab oli tilannut tavarankuljetushissin.

Vaasan Teknillinen Seura puolestaan teetti sittemmin kadonneen kaapin Suomalaisen Klubin tiloihin Teknillisten aikakauslehtien lainaamisen helpottamiseksi, nyt vastaava alan tieto on saatavissa hetkessä Internetistä kotisohvalle. Sosiaalinen konteksti on muuttunut suuresti vuosikymmenten kuluessa.

Yhdistystoiminnassa on suvantovaiheita maailmanpoliittisista tilanteista, johtokuntalaisten paikkakunnalta poismuuttojen tai muuten vain väsähtämisen seurauksena, toisaalta yhdistys saattaa nousta uuteen kukoistukseen löydettyään toimintaansa uutta vetoa, innokkaita puuhamiehiä tai ennakkoluulottomia toimintatapoja. Rohkeus tehdä asioita kunkin johtokunnan omalla tavalla on vuosikymmenten varrella usein nostanut hiipumaan päässeen toiminnan jälleen voimiinsa. VTS:n kohdalla näitä suvantovaiheita ei onneksi ole mainittavasti ollut, 1930-luvun hiljaiselon muutamia vuosia lukuun ottamatta.

Moni vanha pöytäkirjanote kävisi sellaisenaan nykyäänkin: esimerkiksi vuonna 1933 Vaasassa kannettiin huolta Seuran ukkoutumisesta. Myös jäsenkunnan aina toisinaan osoittama passiivisuus osallistua johtokunnan järjestämiin tilaisuuksiin aiheutti suurta huolta alkuvuosikymmenistä lähtien. Ote vuosikertomuksesta 1927 osoittaakin asiassa suorapuheisuutta:

”Katsoen tähän tahtoo johtokunta huomauttaa, että jäsenillä pitää olla sen verran harrastusta yhteiseen kehitykseen ja saapuvat kokouksiin, sillä johtokunnan asema ohjelman hankinnassa on naurun alainen kun pyydetään esitelmän pitäjiä ja sitten ei ole ketään kuulemassa. Toivomuksena saa johtokunta lausua että alkava toimintavuosi olisi siinä suhteessa parempi ja jokainen muistaisi saapua kokouksiin.”

Seuraavana vuonna olikin tapahtunut kunnon ryhtiliike ja vuoden 1928 vuosikertomuksessa voitiin todeta edeltäneenä vuotena kokouksiin saapuneen runsaasti osanottajia. Auttaisikohan moinen syyllistäminen nykyäänkin, mikäli tarvetta ilmaantuisi?

kadut1kadut2



Johanna Ahopelto

Rantakatu 26-27 A 15

65100 VAASA

jsa (ä) desnetti.fi

 

 

 

www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2013/tiivistelmat2013/#7488

 

 

kil